Huolta ja stressiä

Joku on saattanut ihmetellä miksei pennuista tullut 2vk kuvia tai blogi ole päivittynyt muutenkaan useampaan päivään. Tämä johtuu siitä, että torstaina pentujen kuvauksen sijaan vietimme illan Viikin yliopistollisessa eläinsairaalassa päivystyksessä Mintun takia.

Tulin torstaina kotiin poikaystäväni kanssa klo 15 aikaan ja avasin normaalisti pentuhuoneen oven odottaen Mintun juoksevan ulos vaatimaan ruokaa. Yllätyksekseni Minttu nökötti pentuhuoneessa rahin päällä. Kun Minttu ei siitä paljon kiinnostunut liikkumaan, kokeilin maistuuko ruoka tarjoamalla kalkkunaleikettä (Mintun herkkua). Sitä ei tahdottu edes haistella. Tässä vaiheessa olin varma, että nyt on jotain pielessä ja 2vk ikäisten pentujen emon ollessa kyseessä, en jäänyt odottelemaan tilanteen muuttumista vaan poikaystäväni ajoi minut, Mintun ja pennut Viikkiin.

Viikissä menikin sitten 3 tuntia, kun Minttua ultrattiin, kopeloitiin ja otettiin verikokeita. Silloin löytyi vain kuumetta (joka olisi voinut olla stressistä) ja valkosoluarvot olivat tarkistettuinakin uudelleen niin alhaiset, että Minttu olisi voinut jäädä yöksi teholle. Suonen sisäisen antibiootin saatuaan ja lääkärissä virkistyttyään Minttu tuli kuitenkin kotiin yöksi pentujen takia (sairaala on pennuille suuri tartuntariski) ja kotona söi kalkkunaleikkeen ja yön aikana ainakin 50g penturaksuja.

Vein Mintun vielä perjantaina aamulla jatkotutkimuksiin, sillä syytä sairasteluun ei ollut vielä löytynyt. Jouduin käymään kesken työpäivän ruokkimassa kotiin jääneet pennut, eikä sekään sujunut korvikkeella mitenkään erityisen hyvin. Sain kuitenkin pentuihin ainakin hiukan ruokaa ja ne selvisivät virkeinä alkuiltaan, kun hain Mintun klo 16 kotiin. Klo 14.30 eläinlääkäri oli soittanut, että Mintulla oli perjantaina valkosolut koholla eikä alhaiset ja kuumetta ja toisessa takanisässä tulehduksen merkkejä. En ole tainnut koskaan olla niin iloinen mistään diagnoosista, kun sain tietää, että kyseessä on vain bakteeritulehdus, jonka pitäisi lähteä antibiooteilla. Päässäni oli jo ehtinyt käydä kauhukuvia FIV:in mystisestä ilmestymisestä, mutta Mintulta testattiin sekin perjantaina ja negatiivinen on.

Minttu on kotiin päästyään ollut virkeä oma itsensä, jolle on ruoka maistunut ja pentujen hoito on prioriteetti numero yksi. Kahdet antibiootit on jo kotona annettu ja tänä iltana vielä kolmannet. Yhteensä 7 päivän kuuri sairaalassa saatujen suonensisäisten lisäksi. Toipuminen on siis alkanut hyvin. Pentujen painot tippuivat/junnasivat hiukan torstai-perjantai välillä, mutta nyt on taas hyvin painot nousussa, Sirvi on jo yli 300g painoissa.

Rahaahan päivystys/päivän yli lääkäröintiin meni, mutta tämän takia käyn kesätöissä. Ei tarvitse sairastapauksessa alkaa miettimään mistä saan rahat, vaan voi viedä kissan heti lääkäriin kuluista murehtimatta. Tämä on myös yksi syistä, jonka takia vastuullisella kasvatuksella ei pääse rikastumaan. Ne emon/pentujen lääkärimenot voivat pistää koko kasvatuksen suuresti miinukselle. Maitorauhastulehduskin voi hoitamattomana olla tappava eikä hyvin kipeä emo pysty pennuista huolehtimaan, joten pienet pennut voivat menehtyä samalla.

Iloisempana uutisena se, että kaikilla pennuilla on ollut jo useamman päivän silmät auki ja nyt karkaillaan jo sturdista tutkimaan pesän edustaa, jos verkko-ovi on auki. Tosin, kun ihmiset ovat poissa, verkko on kiinni ja tuplasturdin väliläppä on puoliksi auki, jolloin Minttu pääsee kulkemaan, mutta pennut eivät karkaa.