A-pentue 1v

Errun A-pentue täytti tänään vuoden. Onnittelut koko pentueelle. Komeita kolleja ja kauniita kisuneitejä on näistä lapsukaisista kasvanut.

Vastasyntyneet ensimmäiset neljä (Uuno, Nuttu, Sirvi ja Bella)

Vastasyntynyt kuusikko, 100 grammaiset minikissat

Muutoksia

Tänään on päivä, jota siskoni ei uskonut tulevan. Sirvi muutti omaan kotiin. Sirvin ei ollut tarkoitus jäädä minulle, joten se oli myynnissä koko ajan, alkuun aktiivisemmin ja lopulta tieto hengasi vain nettisivuillani ja SUROKin pentulistalla. Välillä tuli kyselyjä ja tultiin katsomaankin, mutta kukaan ei lopulta tahtonut (tai kerran tahtoi, mutta taloudellinen tilanne meni äkkiä huonoksi ja joutui perumaan). Sitten löytyi tämä uusi omistaja. Sirvi oli varattuna jonkin aikaa, koska uusi omistaja ei voinut sitä heti ottaa, mutta tänään vihdoin koitti se päivä, kun joudun opettelemaan, että laskeminen kolmeen riittää eikä tarkoita, että yksi puuttuu.

Ikävä tulee (tai on jo), mutta Sirvi pääsi hyvään kotiin. En olisi niin kultaista ja ihanaa kissaa huonoon kotiin antanutkaan. Sirvi saa kunnon tilukset, yhden vakiorjan ja vakiorjan lapset aika ajoin palvelemaan. Kissakaverikin on luultavasti tulossa 1v maatiaistytön muodossa, josta Sirvi luultavasti tykkää (koska rakastaa muita kissoja). On taas kolliton talo pitkästä aikaa ja ilman pentujakin elellään talveen saakka (Mintun astutus voi kyllä tapahtua jo syksyllä).

Paria Mintun kollipentua nähdään SUROKin näyttelyssä 26.-27.7.14, kun Jack on paikalla ja la ja su ja Uuno sunnuntaina. Itse olen Mintun ja Nutun kanssa molempina päivinä.

Vika kuva Sirvistä meillä (ja tietenkin pötköttelemässä sohvalla mun vieressä):



Jack koki myös muutoksen muutama viikko sitten, kun samaan talouteen tuli toinenkin täplikäs. Se vain on valkoinen mustilla täplillä, haukkuu ja on vielä kissan kokoinen. Nyt on Jackillä kova homma kouluttaa dalmatialaispentu talon tavoille ja auttamaan kepposteluissa. Koiria ei ainakaan tämä kissa pelkää ja koiranpentukin on otettu kaveriksi. Käännökset ei kuulemma suju koiralta ihan yhtä hyvin kuin kissalta leikeissä ;)

Errun Mahtava markiisi lähes 7kk

Kävin eilen moikkaamassa Mahtavaa markiisia eli Mattsia (ent. Hämy) uudessa kodissaan ja mukana oli tietysti kamera. En ollut nähnyt poikaa 4 kuukauteen, joten poika oli kasvanut ihan reippaasti ja näytti vielä näihin kotona vaikuttaviin pentuihin verrattuna isommalta. Painoa oli eilen vierailuni aikana punnittuna n. 3,6kg. Todella reipas poika oli ja sain rapsutella ja tuomallani lelulla leikittiin innolla, kunnes väsymys iski kaikesta viihdyttämisestä.

Kesken leikin kuva.

Katsokaa nyt miten isolta ja miehiseltä Matts alkaa jo näyttää!

Sitten alkoi iskeä väsy.

Tässä kuvassa huomaa Mattsin muistuttavan emoaan ainakin tästä kuvakulmasta.

Valaistus oli aika hämärä, joten tässä salamalla otetussa kuvassa näkyy todellinen turkin väri paremmin.

Kuva profiilista.

Kuvioiden suhteen Matts muistuttaa myös emoaan. Täpliä ne on, mutta ei paljon tarvitsisi, että kuviot olisivat raitoja enemmän.

Luonne tällä mussukalla on kultaa ja perheensä on ollut todella tyytyväinen valintaansa. Matts on ainoana kissana ja huomiota tulee myös perheen pojan kavereilta.

Itse olen nyt huomannut, että pahin ikävä pentuja tulee, kun niitä tai kuvia niistä näkee ja muistaa millaisia mussukoita ne olivat pieninä. Iloiseksi kuitenkin tekee, kun oma kasvatti tuo paljon iloa perheensä elämään ja voi hyvin. :)

SUROK Lahti 25.-26.1.14

Osallistuimme tammikuun lopussa koko oman eurooppalaisjengini kanssa SUROKin Lahden näyttelyyn. Lauantaina oli paikalla Minttu, Nuttu ja Sirvi sekä omistajiensa mukana Jack (ent. Pullu aka Errun Lupsakka lordi). Sunnuntaina omista kissoistani edustamassa oli vain Nuttu ja toimin itse tuomarin assistenttina. Myös Jack oli sunnuntaina paikalla.

Lauantain tuomari Anne-Gro Edstrøm tykkäsi selvästi eurooppalaisista rotuna ja omatkin kissani saivat kehuja, vaikkeivät täydellisiä olekaan. Nuttu ja Sirvi saivat EX1 tulokset ja kävivät tuomarin parhaan pennun valinnassa pyörähtämässä (Nuttu taisi olla tuomarin tokaparas, mutta hävisi brittipennulle). Minttu sai CACIB sertinsä ja kävi tuomarin parhaan valinnoissa, vaikkei siellä pärjännytkään liian elegantin olemuksensa vuoksi. Päästä tuomari kyllä tykkäsi paljon. Jack sai myös molempina päivinä EX1 tuloksen ja kävi pyörähtämässä tuomarin parhaan valinnassa. Nuttu oli sunnuntaina myös EX1 ja kävi tuomarin parhaan valinnassa.

Lauantaina siitosluokissa ei ollut kovin paljon kilpailua ja Minttu oli kategorian 3 paras siitosnaaras voittaen toisen eurooppalaisnaaraan, jonka nuorista jälkeläisistä kaksi oli saman värisinä vastakkain nuorten luokassa (eli toisen naaraan pennut saivat 2x EX1 ja 1x EX2).

Sirvi ja Nuttu sturdissa nukkumassa.


Jackista on kasvanut iso ja komea poika :)

28.12.13 Kirkkonummi

Vietimme Nutun kanssa viime lauantain Kirkkonummella RUROKin näyttelyssä. Nuttu on vielä pentuluokassa, joten lähdimme pääasiassa keräämään kokemusta. Paikalla oli myös Errun Lupsakka lordi (tässä blogissa esiintynyt nimellä Pullu, nykyisin Jack) ja pääsimmekin Nutun kanssa Kirkkonummen perukoille Jackin omistajien kyydillä.

Nuttu otti päivän varsin rennosti, mitä nyt yhteen väliin piti päästä pois häkistä tutkimaan paikkoja (sylissä). Tuomarin pöydällä tosin yksi pupu löysi pöksyt hetkeksi.

Jack otti myös rennosti nukkuen suurimman osan päivää. Komea poika siitä on kasvanut :)

Paikalla oli lauantaina 23 eurooppalaista mm. Nutun tätipuoli, pikkuserkku ja isoisoisä. Paikalla oli myös mm. Nutun mummon omistaja (jonka luona Nutun isä kasvoi sijoituskissan pentuna) ja Nutun isoisän kasvattaja. Kunnon sukukokous siis eikä ihmekään, että Jackin omistajien päät menivät hiukan sekaisin sukulaisista :)

Tuomari tykkäsi Nutusta ja arvostelulappu onkin täynnä EX lyhennettä. Silmät voisivat olla hiukan isommat ja turkki ihan pikkaisen lyhyempi, mutta muuten pää ja kroppa ovat lupaavia. Väri oli taas se suurin kompastuskivi ja tuomari suositteli värin tarkistamista ennen avointa luokkaa.

Kutsu kävi vielä tuomarin parhaan valintaan, jossa vastassa oli yksi devon rex pentu, joka oli lauantaina vielä keskeneräisempi kuin Nuttu, joten tuomari nominoi Nutun! Olin varsin yllättynyt ja positiivisesti järkyttynyt. Nuttu kävikin sitten pyörähtämässä paneelissa, mutta siellä ei ääniä tullut. Todella nätisti tyttö oli kuitenkin vieraiden ihmisten käsittelyssä (väri taidettiin ainakin tutkia tarkkaan), joten olen todella ylpeä pienestä tytöstäni.

Seuraavan kerran Nuttu pääseekin näyttelyyn tammikuussa Lahdessa.

Kouvolan näyttely 9.11. ja muutoksia

Laiska blogin päivittäjä täällä hei.

Kävimme siis reilu viikko sitten Nutun ja Pullun kanssa totuttelemassa näyttelymeininkiin, Nuttu arvosteltavana ja Pullu kaverikissana.
Näytelmiä edelsi torstaina kaikkien kolmen pennun totutuspesu, joka sujui valjaiden avulla ihan mallikkaasti.

Pennut kuivuivat yllättävän nopeasti ja olivat saman illan aikana jo lähes kuivia. Kuivumisen loppuvaiheessa olen huomannut kissoilla "pörröisyys" vaiheen, jolloin kissat näyttävät ekstra pyöreiltä karvapalloilta. Tässä Nutun muhkumpi tyyli.

Näyttely meni odotetusti eli Nuttu sai tulokseksi EX1 ja kutsun tuomarin parhaan valintoihin. Ei siellä valinnoissa menestystä tullut, jonka tiesin jo ennen sinne menoa. Mukavaa oli silti, että tuomari piti sentään sen verran hyvänä, että halusi kutsua valintaa, vaikkei se varsinkaan Drive in näyttelyssä ole itsestään selvää. Pullu kävi kokeilemassa kissa-agilitya, mutta kaikki muu oli jännempää, niin kokeiluksi jäi.

Eilen tuli myös hiukan muutosta kissalukuun, eikä tällaisia kuvia voida enää ottaa.

Myös tällaiset kuvat ovat nyt historiaa.

Pullu muutti eilen omaan uuteen kotiinsa koiran kaveriksi. Tässä poika yritti kovasti kaivaa laatikosta sulkahuiskaa, jonka laitoin sinne odottamaan vieraiden tuloa.

Kyllä sitä yritystä riitti ja pentu tuntui oikein venyvän pituutta, kun piti nähdä laatikkoon.

Pentumäärä on nyt siis virallisesti kutistunut kuudesta kahteen ja jäljellä on vain diluutiohopeaduo. Kuulumiset jo aikaisemmin pois muuttaneiden kodeista ovat olleet positiivisia. Kilpuri (nyk. Bella) on jo hyvä kaveri koirakaverinsa kanssa, Hämy (nyk. Matts) on hurmannut perheensä tehokkaasti ja Uuno (edelleen Uuno) on sulautunut hyvin kissakavereidensa joukkoon. Pullun ensimmäinen yökin oli kuulemma sujunut hyvin.

Sirvi pitää vielä silmät auki oman kodin varalta, sitä ennen minun täytyy uhrautua ja ottaa kaikki vieri/sylihurinat vastaan ;)

Söpöjä otuksia

Pullu ja Sirvi

Sirvi ja Pullu

Nuttu ja Pullu

Pullu x2. En vaan ymmärrä, miten Pullun kaltainen hurmuripoika ei ole vielä löytänyt omaa kotiaan. Lauantaina mennään Kouvolaan katsomaan, josko Pullun charmi iskisi johonkin kävijään. Tosin poikaystävääni ei ole yhtään haitannu Pullun pitkittynyt oleskelu ;) Sirvi taas on osannut hurmata siskoni ujon pojan olemuksellaan.

Muutoksia

Kissaluku putosi perjantaina viiteen, kun Kilpuri löysi kodin ja muutti ilahduttamaan uutta omistajaansa. Viisi kissaa ei kuulosta vähältä, mutta se tuntuu siltä, kun pentujen määrä on nyt puolittunut. Pullu ja Sirvi etsivät vielä kotejaan, mutta henkilökohtaisesti ei harmita, että noin ihanat pojat ovat yhä ilonani. Pullu kehräsi viimeksi tänään pelkästään, koska katsoin pidempään, ja Sirvi hiippailee usein viereeni sohvalle nukkumaan.

Minttu ei enää maitobaaria juurikaan pidä auki, mutta muuten käyttäytyy yhä äidillisesti, jos ei painirökitystä lasketa. Tässä Minttu ja Pullu päiväunilla.

Kolmen pennun taloudessa riittää yhä vauhtia. Mm. reppuuni lisäämäni heijastin oli pari aamua sitten hitti...

Muutenkin näillä on jokin vastustamaton himo kiipeillä reppujen päällä.

Näin söpö ja ihana Sirvi.

Nuttu on menossa 9.11. Kouvolaan Drive-in näyttelyyn ensimmäiseen näyttelyynsä ja tuomarina on Vladimir Isakov. Mukaan mahdollisesti lähtee Pullu kaverikissaksi, jos ei pojalle ottajaa löydy ennen näyttelyä. Varsinkin kasvattajan ominaisuudessa jännittää, mitä tuomari sanoo Nutun väristä, joka ei ole niin hyvä hopea kuin saisi olla. Pari viikkoa aikaa toivoa, että väri paranee vielä ennen näyttelyä.

Sopu sijaa antaa ja viimeinenkin ulkoilukokeilija

Meillä asustaa edelleen neljä pentua ja sisarusrakkaus on selvää. Nukkua pitää lähekkäin, jos ei jopa päällekkäin.

Joskus kuitenkin on sen verran ahdasta, että kannattaa hakea omaa tilaa.

Jos oikein onnekas on, pääsee emon viereen unille.

Kilpuri pääsi myös pari päivää sitten ensimmäisen kerran kokeilemaan ulkoilua ja osottautui sisaruksista rohkeimmaksi ulkona. Syliin piti päästä välillä(lämmittelemään toki vaan ;) ), mutta tyttö istuskeli ja katseli myös maassa suht rennosti.

Tässä ainoa kuva, jonka sain Sirvin ja Mintun halailusta, kun Minttu havahtui ja alkoi tämän jälkeen pestä Sirviä. Ihan kuin olisi hävettänyt jäädä kiinni oman pennun halaamisesta.

Eilen heräsin siihen, kun Minttu juoksi ja paini pentujen kanssa oikein antaumuksella. Minttu on alkanut karistaa emon roolia vähitellen, vaikka vielä välillä pennut saavat maitoa ja pesu tietenkin tulee kaupan päälle.

Kuvapläjäys

Uuno muutti viime lauantaina omaan uuteen kotiinsa maatiaisen ja britin kaveriksi ja nämä pari kuvaa ovat lauantailta. Kotiutuminen on sujunut hyvin ja nyt jo Uuno leikkii brittikaverinsa kanssa niin, että ihmisen leikitykset eivät meinaa kelvata. Suunnitelma, että Uunosta tulisi parivuotiaan britin leikkikaveri, siis toimi.

Lauantaina iltapäivällä pääsivät myös kaksi seuraavaa ulkoilu-uhria valjastelemaan ja meno näytti tältä:

"Tää mies ei ota mua syliin, pääsisköhän sittenkin mamin hartialle"

"Nauu, naauuu, mua jännittää liikaa, en tuu alas". Pullu itse kiipesi tuohon olkapäälle maasta asti vaatteitani pitkin. Mammanpoika ;)

Nuttu pysyi maassakin jopa välillä.

Eilen ja tänään sitten yritin saada uusia edustuskuvia pennuista. Kukaan ei tietenkään tehnyt kunnolla yhteistyötä.
Sirvi oli kyllä söpö, mutta hassussa istuma-asennossa.

Nutusta en saanut tämän parempaa yksilökuvaa.

Söpö "ujo" Sirvi.

Uninen Kilpuri.

"Eiks sulla oo noi pennut, joita kuvata"

Tytöt tykkäväät nukkua yhdessä.

Pullu perehtyi eilen myös tv:n saloihin. Liikkuvia kuvia yritettiin metsästää oikein tassuilla.

Mintun mielestä 14-viikkoiset tarvitsevat vielä mammammaitoa.

Veljekset, jotka eivät suostuneet tänään kunnon yhteiskuvaan. Sehän olisi ihmisen auttamista.