Kouvolan näyttely 9.11. ja muutoksia

Laiska blogin päivittäjä täällä hei.

Kävimme siis reilu viikko sitten Nutun ja Pullun kanssa totuttelemassa näyttelymeininkiin, Nuttu arvosteltavana ja Pullu kaverikissana.
Näytelmiä edelsi torstaina kaikkien kolmen pennun totutuspesu, joka sujui valjaiden avulla ihan mallikkaasti.

Pennut kuivuivat yllättävän nopeasti ja olivat saman illan aikana jo lähes kuivia. Kuivumisen loppuvaiheessa olen huomannut kissoilla "pörröisyys" vaiheen, jolloin kissat näyttävät ekstra pyöreiltä karvapalloilta. Tässä Nutun muhkumpi tyyli.

Näyttely meni odotetusti eli Nuttu sai tulokseksi EX1 ja kutsun tuomarin parhaan valintoihin. Ei siellä valinnoissa menestystä tullut, jonka tiesin jo ennen sinne menoa. Mukavaa oli silti, että tuomari piti sentään sen verran hyvänä, että halusi kutsua valintaa, vaikkei se varsinkaan Drive in näyttelyssä ole itsestään selvää. Pullu kävi kokeilemassa kissa-agilitya, mutta kaikki muu oli jännempää, niin kokeiluksi jäi.

Eilen tuli myös hiukan muutosta kissalukuun, eikä tällaisia kuvia voida enää ottaa.

Myös tällaiset kuvat ovat nyt historiaa.

Pullu muutti eilen omaan uuteen kotiinsa koiran kaveriksi. Tässä poika yritti kovasti kaivaa laatikosta sulkahuiskaa, jonka laitoin sinne odottamaan vieraiden tuloa.

Kyllä sitä yritystä riitti ja pentu tuntui oikein venyvän pituutta, kun piti nähdä laatikkoon.

Pentumäärä on nyt siis virallisesti kutistunut kuudesta kahteen ja jäljellä on vain diluutiohopeaduo. Kuulumiset jo aikaisemmin pois muuttaneiden kodeista ovat olleet positiivisia. Kilpuri (nyk. Bella) on jo hyvä kaveri koirakaverinsa kanssa, Hämy (nyk. Matts) on hurmannut perheensä tehokkaasti ja Uuno (edelleen Uuno) on sulautunut hyvin kissakavereidensa joukkoon. Pullun ensimmäinen yökin oli kuulemma sujunut hyvin.

Sirvi pitää vielä silmät auki oman kodin varalta, sitä ennen minun täytyy uhrautua ja ottaa kaikki vieri/sylihurinat vastaan ;)

11.8.12 URK kissanäyttely

Eilen olimme Mintun kanssa URK:n näyttelyssä, jonka yhteydessä järjestettiin eurooppalaisten erikoisnäyttely.

Jouduin Mintun ilmoittamaan näyttelyyn aluksi REK KESKEN rekisterinumeron kohdalla ja sain jännätä elokuun alkuun rekisteripapereitten tuloa. Tällaiselta näyttää noviisin rekisterikirjan sukutaulu:

Perjantaina Minttu kävi pesulla näyttelyä varten ja pesu sujui valjaiden avulla ihan hyvin. Ei Minttu pesua arvosta, mutta alkaa ehkä vähitellen tottua ja uskoo selviävänsä hengissä koitoksesta ;) Turkki sekaisin, kun julma ihminen taas sen sotki vesileikeillä:

Näyttelypaikalle mentiin julkisilla ja loppumatka kävellen ja sinne oli helppo löytää, kun kerrankin oli laitettu hyvin opasteita. Häkissä Minttu otti varsin rennosti, mutta hiekkalaatikko oli taas kivempi kuin peti tai riippumatto. Tosin kyllä myös pedissä käytiin ja makoiltiin tuossa häkin edustalla.

Tuomarina meillä oli Fabrice Calmes, joka puhui ranskalaiseksi todella hyvää englantia (usein ranskalaisten englanti on vähintään vaikealla aksentilla varustettua). Mukavaa oli myös, että Calmes kertoi mitä kirjoitti arvostelulappuun ja kyllä sitä excelentien määrää oli kiva kuunnellakin ;) Tyttö tarvitsee vielä lisää massaa, mutta kasvaa kai vielä isoksi kehittyessään. Leukakin voisi olla hiukan vahvempi.
Avoimen luokan eka serti tuli ja kutsuttiin tuomarin paras valintaankin.

Tuomarin parhaan valinnassa oli kaksi vastustajaa, joista ensin Calmes valitsi Pikku-Piun Quutar:in ja Pinkkitassun Beatrix:in välillä (koska olivat kummatkin f 22 ja samassa luokassa eli sertistä kilpailivat) Pikku-Piun Quutar:in (ei mitään hajua miten kuuluisi taivuttaa...).
Quutar voitti Mintun ainakin turkkinsa perusteella, mutta katsoin kyllä itsekin, että se on kyllä parempi kuin Minttu (parempi turkki ja kehittyneemmän näköinen). Quutar olikin sitten EUR BIS naaras, ettei huonolle hävitty. Melkeinpä pitäisi olla otettu, että tuomari edes mietti näiden kahden välillä hetken.

Ilmoitin Mintun myös erikoisluokkaa 'paras euro-look', mutta siellä käytiin vaan kääntymässä, kun oli kovat vastukset eikä Minttu niille pärjännyt. Komea kolli veikin sitten sekä turkki, että euro-look -kisan.
3 sukupolvea kisassa autoin tuttua kasvattajaa pitämällä vanhinta kissoista ja olihan se kiva pidellä voittajakissaa, vaikkei oma ollutkaan ;) Katinhännän Ampsu oli siis minulla, Ampsun tytär Misty Kadilla ja Mistyn tytär Kikka vielä Kadin kaverilla (jonka nimeä en tiedä).

Päivä oli todella kiva ja tapasin sekä vanhoja tuttuja että uusia ihmisiä ja kissoja. Minttua kosisteltiinkin ja oli kiva vaihtaa ajatuksia muiden kasvattajien ja tulevien sellaisten kanssa. Onneksi on vielä monta kuukautta aikaa miettiä kollia, kun noviisille vaihtoehtona löytyy aikalailla kaikki sallitut värit. Siitä sitten vaan pitäisi valita edes minkä väristä/tyyppistä/sukuista haluaisi käyttää.

Ylpeä olen myös Mintun käytöksestä. Ihmispaljous ja tuomarit kyllä hiukan jännittivät (mitä voi odottaa ujolta kissalta), mutta kiltisti antoi tuomarin käsitellä ja otti varsin rennosti häkissä ja vaunuissa. Parin viikon päästä mennään sitten RUROKin näyttelyyn lauantaiksi ja toivotaan, että sieltä tulee toinen serti.

Valitettavasti kuvia en uskalla kovin montaa julkaista, koska niissä näkyy niin paljon muitakin ihmisiä (sekä minä itse). Nuo kaksi alintakin on muokattu, jotta sain mm. itseni pois näkyvistä. Pahoittelut, mutta naisen itsekritiikki on karmea asia ;)

Tapahtumarikas viikonloppu

Viikonloppu oli niin kiireinen, etten ehtinyt blogiin päivittää tärkeitä tapahtumia.

Perjantai iltana Mikke lähti uuteen kotiinsa, jonne on kuulemma sopeutunut jo varsin hyvin. Poika oli lähtenyt heti kopasta ja ruoka oli maistunut. Uudessa kodissa on kaksi ragdollpoikaa (3- ja 4-vuotiaat) ja 8-vuotias whippet. Hiukan on ikävä hyttyspiraijaa, mutta pikkuisen on hyvä olla uudessa kodissa. Tässä vielä muutama kuva perjantailta:

Miken lähdön jälkeen Topi pääsikin pesulle näyttelyä varten:

Lauantaina lähdimme Vertin ja Elmon kyydillä klo 7 kohti Espoon Barona areenaa. Tietenkin juuri viikonloppuna oli lämpimät ilmat, mutta minulla ei ollut kuuma lauantaina eikä Topikaan vaikuttanut kärsivän, kun vettä oli tarjolla.

Topin viime näyttelystä oli kulunut 10kk ja silloinkin se oli SUVAKin kotikissanäyttely, mutta Topi käyttäytyi kuin unelma. Se puski ja kaveerasi kanssani ja yksin ollessaan makoili rauhassa ja nukkui.

Kotikissat arvostellaan aina viimeisten joukossa, joten iltapäivällä pääsimme puolalaisen Sebastian Pruchniakin pöydälle arvosteltavaksi. Ennen Topiin koskemista Pruchniak kysyi minulta onko Topi kiltti, sanoin että on. Tämän jälkeen hän kysyi onko kissa kiltti tuomareille, sanoin että aiemmin on ollut. Topi päätti sitten kaveeraamalla ja puskemalla todistaa, että kyllä hän on tosi kiltti ja ihana poika ;)

Ainoana paikalle saapuneena lyhytkarva kotikissana Topi pääsi paneeliin, jossa vastassa oli komea pitkäkarvainen Peku.

Ehdimme jo Pekun omistajan kanssa huolestua, kun kotikissojen paneelivuoro tuli ja Peku vietiin lavalle, mutta kukaan ei hakenut Topia. Piti sitten hiukan käydä patistelemassa assareita, että vievät toisenkin kissan paikalle.

En yhtään tiennyt miten paneelissa tulee käymään, sillä Peku on todella komea kissa, jonka turkki oli upeasti laitettu. Kotikissoja arvostelleet tuomarit olivat vielä pitkäkarvatuomareita, joten oli vaikea tietää mitä he kotikissoissa arvostavat.
Hieno Topi kuitenkin toi voiton kotiin ja minulle tuotiin lavalla nätisti käyttäytynyt kissa syliin hiukan jäykkänä joitain ääniä säikähtäneenä. Sain kuitenkin pojan syliin ja häkkiin rentoutumaan.

Olin niin ylpeä Topin käyttäytymisestä ja tällä käyttäytymisellä (jos autossa valittamista ei lasketa) Topi pääsee kyllä näyttelemään myöhemminkin. Voitto ei ole tärkeintä, mutta kyllä se lämmittää sydäntä, että omasta kissasta pidetään. On se Topi hieno poika kaikin puolin, mamin kultapoika.

Sunnuntain vietin vielä kotikulmillani siskopuoleni rippijuhlissa, jonne heräsin ajoissa, jotta ehdin junalla kymmeneksi kirkkoon ja palasin illalla väsyneenä kotiin.

Pesulla

15.3. siskoni halusi välttämättä pestä Topin, kun olin puhunut, että se olisi valkoisten kohtien perusteella pesun tarpeessa. Minä sitten kuvasin, kuinka se pesu sujui. Kiltistihän Topi oli, kuten yleensä: O ou jäin loukkuun.

Sitten shampoota vaahtotettiin kasteltuun turkkiin

ja huuhdeltiin pois.

Kuivas ne sentään pahimmat vedet pois.

Mintun mielestä Topi oli vähintäänkin epäilyttävä, eikä Topi saanut tulla lähelle pariin tuntiin.

Näyttelymenestystä

No nyt on Mintun ensimmäinen näyttely takana päin. Melkein 11h vietin näyttelypaikalla, mutta kannatti käydä. Tapasin mukavia kissaihmisiä ja sain eurooppalaiskasvattajilta vihreää valoa noviisi asiaan. Myös tuomari mainitsi Mintussa olevan eurooppalaispiirteitä (josta olin iloinen).

Valitettavasti näyttelykuvat ovat kännykässäni ja aika huonolaatuisia, kun onnistuin hukkaamaan mukana olleen kameran repun pohjalle. Tässä kuitenkin torstain pesun jälkeiset kuvat ja palkinnot.



Topi tarjosi Mintulle myös apuaan turkin pesemisessä.

Mami oli pesun jälkeen epäilyttävä, niin turkkia piti mennä kuivaamaan turvaan kantokoppaan.


Menestystäkin näyttelyssä tuli oikein yllättävän paljon. Mintulla oli ensin lk luokassa vastassaan kilpikonnatiikerivalkoinen 1v kissa, jonka Minttu voitti kilpakumppanin turkin kunnon takia. Tämä sitten johti paneeliin, jossa Minttu sai vastaansa pk mustasavu pojan, jonka Minttu voitti! Eli Minttu oli näyttelyn paras kotikissa! Olin kyllä todella iloinen, että vauvastani pidettiin näin paljon :)


Hienojen ruusukkeiden ja pokaalin lisäksi Minttu sai pienen rapinatunnelin, surokissan viimenumeron (joka minulla oli jo) ja royal canin raksu lahjakortin 3-4kg raksusatsille. Pitää kai jotain raksua käydä sillä hakemassa, mikäli näyttelystä saaduista näytepusseista ei tule allergiaa. Hain nimittäin ilmaisnäytteet royal caninin sensible raksuja, vaikka en merkkiä pahemmin arvostakaan. Luultavasti voin kuitenkin käyttää RC:t parempien raksujen seassa.

Kissojen mielestä näyttelyyn menossa parasta on...

mikä tahansa muu kuin pesu ja automatka.

Perjantaina oli taas kissojen rääkkäjäiset, jotka pidettiin kylppärissä suihkun ja shampoon kera. Tällä kertaa mies oli mukana metsästämässä karkulaisia takaisin suihkun puolelle.

Topi yritti livistää, mutta oli varsin alistunut kohtaloonsa. Tessa taas... no sanotaanko, että Tessa oli taas vakuuttunut, että häntä vähintään murhataan raa'alla tavalla, eli ääntä lähti ja kiemurteli minkä kerkisi.
Kummatkin kisut tuli kuitenkin pestyä, eivätkä näytä pahemmin kaunaa kantavan.

Tältä muruset näyttivät kylppäristä vapauduttuaan:





Kissat kuivattelivat itseään yön yli ja olivat lauantaina jo kuivia ja puhtaita.

Näyttelyyn valmistautumista

Meidän maatiaiskisuleillä oli tänään sunnuntaina jännä päivä. Nimittäin käytiin Suvakin kotikissa näyttelyssä Myrskylässä.
Kyseessä oli mun, miehen ja kissojen eka näyttely. Mä oon joskus lapsena käyny rotukissanäyttelyssä kissoja ihastelemassa, mutta omia kissoja en ole koskaan käyttänyt, joten kokemus oli ihan uusi.

Tähän jännään tapahtumaan valmistauduttiin näin:

Kissat kävi pesulla torstaina mun kanssa. Kummatkin tuli mitään aavistamatta vapaaehtoisesti kylpyhuoneeseen yhdessä, mutta suihkun auettua, tulivat kisut toisiin aatoksiin ja oltaisiin nopeasti lähdetty pois, jos ovi olisi ollut auki.

Topi oli suht helppo pestävä. Se jopa alistui kohtaloonsa shampoon huuhtelussa. Tessa taas oli siinä vaiheessa jo korviin asti täynnä kastumista ja oli aika homma pitää pientä tyttöä paikallaan. Selvisin kuitenkin vain kahdella pienellä naarmulla (Topin takatassuista).

Pienet märät kisut:



Shampoona oli tämä:


Näyttelyä varten ostin myös käytettynä verhot (Topille) ja tein itse toiset torstai-perjantai välillä käyttäen valmiita apuna (kaavoina ja mallina). Valmiina ostetuista käytetyistä maksoin kympin ja omista verhotarvikkeista hiukan alle 9€ (kangas oli ale laarista).

Itse tehdyt verhot:


Käytettynä ostetut verhot:


Ostin myös apteekista Virkon S nimistä desifiointiainetta, jolla oli tarkoitus desifioida käytetyt verhot, näyttelyhäkit ja verhot kotiin tulon jälkeen. Tosin en desifioinut mitään näyttelyssä tai sitä ennen, joten hiukan hukkaan meni 27€ siltä kannalta. Tosin voihan tuolle tulla käyttöä myöhemmin ja voisin nuo likaiset verhot desifioida pesun jälkeen.


Perjantaina leikkasin kissoilta kaikki kynnet. Se oli yllättävän helppo operaatio, kun Topi oli ensin sylissäni paijattavana ja leipomassa niin sain sitten samalla kynnetkin leikattua ja hiukan samaan tyyliin Tessankin, joka makoili olohuoneen pöydällä.

Harjailin kissoja myös hieman, mutta ei noita lyhytkarvaisia kovin paljoa tarvitse kammata (irtokarvat vaan pois).