Kasvattikissa

Palasin eilen viettämästä serkkuni ylioppilasjuhlia, mutta en palannutkaan sieltä yksin.

Siskoni kertoi heti lauantaina kotiseudulleni palatessa, että isäni navetassa on sellainen pieni rääpäle emonsa hylkäämänä. Sisko oli jo itse harkinnut ottavansa kissanpennun hoitoonsa äitini luo, mutta se ei olisi toiminut kovin hyvin, sillä siellä on myös koiranpentu ja siskoni on paljon töissä.

No sunnuntaina ennen kotiinlähtöä kävimme siskon kanssa katsomassa tätä rääpälettä, joka tuli kauheasti naukuen esiin konehallissa. Pikkuisen maha ja naama olivat ihan kuivuneen maidon peitossa ja pikkuinen halusi syliin ja kiipesi paitaa pitkin kaulalle.
Pohdin asiaa pari tuntia ja tulin siihen lopputulokseen, että otan n.5-viikkoisen pikkuisen mukaan kotiin hoidettavaksi luovutusikäiseksi, jonka jälkeen luovutan sen hyvään kotiin.

Nyt on ensimmäinen yö on takana ja pikkuiselle, jonka nimesin Mikeksi, maistuu ruoka ja tänä aamuna oli hiekkikseenkin ilmestynyt ensimmäiset pisut <3 Tässä pikku herra ennen kylpyä:



Kylvyn jälkeen:

Näistä kuvista myös näkee, että kyseessä on mustavalkoinen pitkäkarvainen pentu.


Annoin Mikelle tänään elämänsä ensimmäisen kylvyn, jotta pikkuisesta lähtisi pahimmat liat pois. Ei Mikke kauheasti kylpyä (tai hiustenkuivaajaa) arvostanut, mutta hyvä olisi varsinkin pitkäkarvaisen pennun tottua pesuun ja harjaukseen.

Mikke on luultavasti valmis muuttamaan uuteen rakastavaan kotiin heinäkuun lopussa (1kg painovarauksella), mutta antaa pojan kasvaa vielä ainakin pari viikkoa ennen kuin alan sille ahkerammin etsiä uutta kotia (koska siskoni ilmoitti heti alkuun, että kissa voi tulla hoitoon, mutta ei jäädä :P).