Oli siis alettava omatoimiseksi. Raapimisen loputtua aloin ihmetellä outoa kynsi vastaan kangas ääntä ja kävin katsomassa ja siellähän se prinsessa oli kiivennyt Ikean lokerikkoa pitkin kohti hattuhyllyä, jossa Tessa tiesi huiskien olevan.
Ensimmäisestä yrityksestä en saanut kuvaa, enkä toisesta tai kolmannesta, mutta neljännellä kerralla sain todisteita esiteltäväksi teille:
Kiitos tämän kiipeilyepisodin piti lelujemmaa siirtää ja se on nyt työhuoneen kaapin yläkaapissa, jonne päästäkseen pitäisikin jo kiivetä puisia ovia pitkin. Tai kurotella miehen työtuolin päältä.
Elämä kissojen kanssa ei ole ainakaan tylsää :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti